Silmien vuotamisesta

Pitkästä aikaa sain otettua kuvia meidän pikku neidistä :) Lumin silmät vuotavat runsaasti, eikä taipumus ole vähentynyt yhtään iän myötä. Nyt lomani kynnyksellä otin oikein kuvasarjan silmien putsaamiseen liittyen. Taidan viedä Lumin lääkärille ja pyydän, että tarkistavat kyynelkanavien kunnon. Tällaisen vinkin saimme tuossa taannoin Lumin isukin emännältä. Itselläni ei ole aikaa joka päivä Lumin silmiä putsata, eikä siihen mielestäni pitäisi olla tarvettakaan. Tämä "puudel eyes" ilmiö ei ole mielestäni  enää normaalia Lumin kohdalla. Mutta asiasta varmasti lisää kunhan käväisemme tutkimuksessa :) Tässä siis kuvasarja silmien putsaamiseen liittyen:

Lähtötilanne, edellisestä putsauksesta kulunut viikko.

Silmän aluset trimmattu lyhyeksi ja karvat pyyhitty putsausaineella.

Nyytitykset uusittu ja silmien alle sivelty valkoista tahnaa.

Ero alkutilanteeseen on siis huomattava

Kaunis pikku koira. Ikävä kyllä silmät ovat jo huomenna taas kamalassa kunnossa.

Pitkästä aikaa

Lumi on jo iso tyttö, 1-vuotias. Elokuussa karvaturri kävi viikon ajan kyläilemässä kasvattajan nurkissa ja meillä oli tietenkin hirvittävä ikävä. Lumi kävi ensimmäistä kertaa näyttelyssä tuon viikon lopulla. Tuomarin arvio meidän silmäterästä oli seuraava: "Sweet white, with lovely temperament, presented in good body condition, showed herself off very happily, would prefer more substance to her head and chin, but has pretty expressions." Olimme seuraamassa näyttelyä ja tässä yksi (kaukaa) nappaamamme kuva.

Lumin silmät siis vuotaa melko runsaasti edelleen. Tilasin lisää silmien puhdistusainetta sekä valkoista voidetta, jota voi käyttää värjääntymien estoon. Näillä konsteilla sainkin silmät taas ihan kelpo kuntoon. Muutoin elämämme kulkee rauhallisesti uomassaan eikä mitään ihmeempiä ole tapahtunut. Lopuksi vielä kuva tältä päivältä:

 

Niin kaunis...

Savusaunassa

Ei sitä ihan joka päivä pääse savusaunaa lämmittämään, mutta Lumipa osaa senkin homman. Reippaana tyttönä se oli mieheni mukana kun mökkireissulla lämmiteltiin saunaa. Ihan mahtavan kuvankin onnistui mies nappaamaan. Tästä tuli minun lemppari :)

Kesäloman kuulumisia

Kesä Lumin seurassa on sujunut mainiosti. Toivottavasti sillä on ollut yhtä kivaa kuin meillä :) Pikkuisia haavereita on toki mukaan mahtunut, mutta ei mitään vakavaa. Lumi oli liian innokas porakoneen käyttelijä ja sai siinä tiimellyksessä uuden tukan (tai paremminkin menetti palan hiuksistaan).

Tämä tuppo juuttui poraan.

Reikä kampauksessa.

Hellepäivinä Lumi on osannut käpyjen noutamisen välissä myös hieman levätä:

Hengissä?

Reissullamme Espoossa poikkesimme kasvattajan luokse kylään. Yael trimmasi Lumin taas kauniiksi :) Lumi on kasvanut niin, että taitaa sitten lopulta olla kääpiövillakoira. Talvella vielä tuumailtiin, että toyksi jää.

Mahan alta karvat pois.

Karvaa riittää...

Lumi kokeili purjehdusta. Oikein uskottava laivakoira, kuten näkyy:

Hieno tyttö.

Sylissä on hyvä matkustaa.

Maisemissa ei valittamista.

Toistaiseksi lomaan on kuulunut vasta yksi ilkeä punkki. Sitäkin enemmän takkuja ja harjailua. Lumi on jo iso tyttö - ensimmäinen juoksu takana ja pian tulee ensimmäinen elinvuosikin täyteen. Lomaa on jäljellä vielä viikko. Sen me vietämme ihan kotosalla. Lumikin on todennäköisesti tyytyväinen. Aika paljon ajokilometrejä on kertynyt kun vierailimme pääkaupunkiseudulla, savossa ja vielä pohjanmaallakin.

Heinäkuu ja helteet

Lumilla on usein kieli pitkällä näin kesällä. Reppanalla on kuuma ja kaikki sympatiat sille. Kukapa meistä haluaisi villapaidassa kesän helteissä tallustaa... Noutoleikki on joka tapauksessa Lumille aina mieleen. Todennäköisesti leluja, käpyjä ja ihan mitä vaan saisi heitellä maailman tappiin saakka, Lumi ei kylläsyisi. Tässä eräänä päivänä Lumi päätti lähteä yksinään pikku seikkailulle. Pihamme portti oli jäänyt auki ruohonleikkuun yhteydessä. Pentu oli kaikonnut, mutta lelua vinkauttamalla se pian palasi kotiin. Ehdimme kyllä säikähtää, Lumilla on juoksukin parhaillaan päällä. Onneksi se kuitenkin palasi nopeasti luoksemme. Tässä pieni klippi Lumin noutopuuhista. Aina ei malta katsoa mihin lelu lentää :)

Lumi sai uuden pedin huoneeseen, jossa odottelee kun isäntäväki on poissa kotoa. Siinä se köllötteli kun tänään palasin kaupungista. Lumi on maailman suloisin koira, olen siitä ihan varma, vaikka olenkin hieman puolueellinen tässä asiassa :)

Loikoilua

Eilen oli viimeinen Toko-kurssin kokoontuminen. Kurssi oli tosi hyvä ja asettamani tavoitteet toteutuivat. Kesällä pitää treenata ahkerasti ja syksyllä taas mennään kurssille, mikäli aikataulut loksahtavat kohdilleen. Rankka urakka on takana ja nyt loikoillaan hetki. Kuvan mies on tainnut loikoilla jo tovin, koska Toko-kurssia suoritti vain allekirjoittanut ja Lumi :)

Sotkua, sotkua

Olen ollut koko ajan hyvilläni siitä, että Lumista ei lähde karvaa. Inhoan kissojen ja koirien karvoja, jotka tarttuvat vaatteisiin eikä niistä pääse eroon millään. No, karvaongelmalta olemme välttyneet villakoiran ansiosta, mutta uusi propleema on ilmaantunut asumustoomme. Lumi reppana kuljettaa oksia, lehtiä, ruohoa yms. turkissaan sisälle meidän kotiin. Täällä saisi imuroida päivittäin ja silti paikat näyttää illalla vielä karseammalta kuin aamulla! Tässä todisteita:

Kääk!

Lähikuvaa...

Kävimme reilu viikko sitten kasvattajan luona trimmissä. Trimmauksen jälkeen Lumin sisko Maddy tuli ulos leikkimään. Tytöillä oli hauskaa :) Ja Lumi oli pian yhtä likainen kuin ennen kylpyä. Tässä muutamia kuvia pentujen tapaamisesta ja yksi videopätkäkin.

Hei, pitkästä aikaa!

Sä oot hippa...

Ei kun sä!

Tytöt Yaelin sylissä. Lumi vasemmalla, Maddy oikealla.

Miksi en koputtanut puuta!?

Tänä aamuna se sitten löytyi: ensimmäinen punkki Lumin nahoista :( Olin tietysti aivan kauhuissani ja lähes paniikissa. Pakkasin pennun äkkiä autoon ja suuntasin kohti lähintä eläinkauppaa. Kaupan myyjä oli ihana ja auttavainen. Sain punkkipihtien käyttökoulutusta ihan tositilanteessa kun poistimme verenimijän viattoman koirani kimpusta (ts. minä pitelin koiraa ja myyjä irroitti inhottavan pirulaisen). Mustista ja Mirristä saa hyvää palvelua, ei voi muuta sanoa :) 

Tällaisilla pihdeillä punkin pirulaiset pääsee vessanpönttöön!

Oli tässä päivässä jotain hyvääkin. Kasvattajan kanssa juttelimme aamulla ja Lumi pääsee heidän trimmiin jo tällä viikolla :) Kivaa, kivaa!

Ei enää punkkeja, kiitos. Emäntä menee niistä ihan sekaisin...

Mustavalkoisia kuvia

Lumi kävi tänään pesulassamme. Oli syytäkin! Turkki oli muuttunut harmaaksi ja samaan aikaan varsin vihertäväksi. Seasta löytyi salamatkustajina mm. sammalta, oksia ja lehtiä :) Onneksi mitään elävää ei löytynyt. En tiedä kuinka kestän jos joku päivä turkista löytyy punkki, hyi! Eilen Lumi pääsi kirmailemaan onnellisen vapaasti työnantajani mökillä. Firma kutsui porukan kesäjuhliin ja Lumi oli myös tervetullut joukkoon. Reppana juoksi ruusupuskissa ja tuli sitten hakemaan apua, kun ilkeät piikkioksat eivät tahtoneet tippua vaikka mitä temppuja teki. Nyt pesun jälkeen Lumi näyttää hohtavan valkoiselta enkä raaski viedä sitä ulos...

Lumi alkoi tällä viikolla käyttäytyä lenkillä oudolla tavalla. Pentu saattaa kyykistellä pisuttelemaan vaikka seitsemän kertaa kesken lenkin. Eihän sieltä tietenkään enää mitään tule, mutta kyykistelee kumminkin. Välillä se tekee sitä enemmän ja välillä vähemmän. Sisälle ei tee eli pidätyksessä ei näytä olevan vikaa. Seurailemme tilannetta toistaiseksi. Minulla on sellainen tunne, että tämä saattaisi olla pennun eka juoksu, mutta mene ja tiedä. Odotellaan nyt.

Aloitin Lumin kanssa Tokon viime tiistaina. Tavoitteenani on saada parempi kontakti pentuun. Lumin tavoitteet ovat kenties erilaiset :) Se varmaan halauaisi päästä leikkimään vaan muiden koirien kanssa! Eipä meille muuta ihmeellistä sitten kuulukaan. Kesä tekee tuloaan ja pennulla on palon ihmeteltävää. Ostin jo kyypakkauksen varuiksi jos Lumi päättää tutustua liian läheisesti vaikka ampiasiin.

Kevät tulee, Lumi likaantuu

Hetki sitten satoi vielä lunta, mutta nyt aurinko paistaa ja kadut kuivuvat. Viimeisimmän lumisateen jälkeen pentu näytti pissareissun päätteeksi tältä:

 

Nyt käpälät kuraantuvat ja turkin kätköihin piiloutuu risut ja muut roskat. Tänään pentu näytti niin kaamealta, että pesupäivä tuli kuin tilauksesta. Kolmisen tuntia meni pesuun, kuivaamiseen, konetöihin ja jalkojen saksimiseen. Sitten pidimme tauon ja jatkoimme saksimista. Tässä lopputulos:

Sisäsiisteydessä Lumi on edistynyt niin hienosti, että olemme laittaneet jo maton makuuhuoneen lattialle. Muualle emme ole viitsineet mattoja laittaa, koska vahinkojakin pennulle vielä sattuu. Lumi on myös alkanut ilopissailla. Siinäpä mielenkiintoinen tapa... 

Ilmoitin meidät tänään TOKO-koulutukseen. Toivottavasti mahdumme kyseiselle kurssille. Mukavaa, että kesä lähenee. Uloskin on kivempi lähteä kun on valoisaa ja lämmintä :)

Talvi taakse jää!

Aika kuluu ja pentu kasvaa

Pentuaika ei ole ikuinen, sellaisia merkkejä on ilmassa. Tänään tajusin, pukiessani Lumille manttelia, että ei pentu oikeastaan olekaan enää niin pikkuinen kuin vielä muutama kuukausi sitten. Takin takareuna ei enää "liehu" vaan on juuri siinä kohdassa missä pitääkin. Myös hampaat ovat nyt vaihtuneet (ainakin luulen niin, viimeisistä poskihampaista on paha mennä sanomaan) - osa omia aikojaan ja osa lääkärin toimesta. Purennan loksahtaminen oikeille kohdille vielä hieman huolestuttaa, mutta jatkamme hampaiden venyttelyä. Sisäsiisteydessä on otettu suuria harppauksia eteenpäin. Meillä on ollut jo monta täysin kuivaa päivää. Lumi on alkanut tehdä tarpeitaan kauemmaksi kotipihasta ja toisinaan jo ilmaisee ulosmeno halunsa meille tuijottamalla/inisemällä. Tietenkin vielä päivisin, kun olemme töissä, pentu tekee tarpeet sisälle, mutta edistystä on jo merkittävästi tapahtunut.

Tässä kuvia Lumista viimeisimmän hampaanpoisto reissun jälkeen:

Aina ei voi olla hyvä tukkapäivä...

Olo on vielä hieman hutera nukutuksen jäljiltä.

Tänään pesin ja trimmasin pennun. Tuntuu, että kuivaamisessa on nyt suurempi työ kuin ennen... En tiedä kuvittelenko vain. Meni aika monta tuntia, etenkin saksimiseen, ja Lumi olisi halunnut ottaa torkut. Tässä vielä kuvia lopputuloksesta:

Pörröinen ja hyväntuoksuinen

Oikea silmä on alkanut taas vuotaa enemmän.

Olen tosi suloinen - tiedän, koska niin ovat sanoneet :)

Nyt kun koirakoulu on ohi, eikä uudelle kurssille olla vielä ilmoittauduttu, säännöllinen harjoittelu on jäänyt vähäisemmäksi. Älyllistä haastamista ollaan harrastettu, mutta ehkäpä voisi tehdä enemmänkin. Kierimistä kokeiltiin taas pitkästä aikaa eilen ja tänään temppu meni jo ilman houkuttelua. Näiden todisteiden saattelemana, mukavaa sunnuntai iltaa ja voimia uuteen viikkoon:

Mikä lemu!

Lumilta on taas tippunut poskihampaita. Molemmilla puolilla isot poskihampaat heilui ja hapertui suussa. Siinä vaiheessa kun en enää voinut oksentamatta hengittää pennun lähettyvillä, otin oikeuden omiin käsiini ja vähän "käsittelin" hampaita. Tippuihan ne sieltä kun vähän tuuppasin... Toivottavasti tämä lemu nyt vähän hälvenisi! Tiistaina Lumi menee taas eläinlääkäriin. Yläkulmahampaat on alkaneet puhjeta maitohampaiden etupuolelle, mutta maitohampaat eivät kuitenkaan liikahda mihinkään suuntaan. Toinen jäljellä oleva alakulmuri on alkanut kivasti liikkua, mutta ikävä kyllä uusi puhkeaa kitalakeen... Täytyy sanoa, että vähän huolestuttaa mitä tästä vielä tulee. Tiistaihin asti nyt kuitenkin odotellaan. Ja yhden alakulmurin kanssa jumppailu jatkuu. Tässä vielä kuva tänään tippuneista haisuleista:

Hyi, hyi...

Usein saa kuulla, että koira ja omistaja muistuttavat toisiaan. Ainakin yhdessä asiassa Lumi on ihan kuin emäntänsä - tykkää lämpimästä. Kuinka lähelle palavaa takkaa uskallat? No, aika lähelle :)

Viimeaikaisia touhuja

En ole ehtinyt päivittämään kuulumisiamme pitkään aikaan. Suurin vaiva tuntuu olevan kuvien siirtämisessä kamerasta koneelle ja niistä edelleen hyvien otosten valkkaaminen julkaistaviksi... Joka tapauksessa, täällä me vielä ollaan! Viikko sitten perjantaina Lumilla oli eläinlääkäri ja pentu nukutettiin hampaanpoisto-operaatiota varten. Yksi maitokulmahammas leikattiin pois. Ilta meni tokkuraisissa tunnelmissa, kuten seuraavista kuvista voi päätellä:

Lumi oli leikkauksen aikana tiputuksessa, siksi etukäpälien siteet.

Ilta meni nukkuessa, mutta lauantai aamuna Lumi oli jo taas oma itsesnä...

Peiton alla lämpimässä. Myös lämminvesipullon pentu sai vierelleen.

Jatko-ohjeeksi lääkäriltä saatiin, että muita kulmureita pitää nyt seurata. Mikäli pysyvät hampaat alkavat kasvaa, mutta kulmurit eivät heilu, on varattava uusi aika lääkärille. No, nyt näyttää siltä, että huomenna on pirautettava lääkäriin ja pentu kiikutettava takaisin hoitoon... Maitohampaat seisovat järkähtämättä paikallaan vaikka pienet pysyvien hampaiden tyngät ovat alkaneet puhjeta. Tulee kallis lasku Lumin hampaiden vaihtumisesta... Niin sitä pöljempi luulisi, että luonto hoitaa tällaiset normaalit asiat, mutta taitaapa jäädä hoitamatta. Tämä on ollut ensimmäinen suuri yllätys uuden koiranomistajan elämässä. Jos yhden kulmahampaan poistaminen maksoi 180 €, paljonko kolmen muun leikkaaminen tulee maksamaan!? Ja hammashoitoa ei vakuutus korvaa, voi morjens... Ei auta itku markkinoilla. 

Huomasin tänään, että ainakin kolme Lumin poskihammasta heiluu. Ja kappas vaan kun olimme pesutouhuissa, yksi hampaista lähti irti. Tosin pentu ehti syödä sen, eli ei jäänyt muuta todistetta kuin tyhjä kohta suuhun. Viime viikolla pennun pesu jäi väliin. Tänään Lumia sitten hoidettiin pitkän kaavan mukaan. Pesu- ja trimmaustöihin meni noin neljä tuntia. Tässä kuvia eri vaiheista:

1. Takuttomaksi harjattu pentu.

2. Uitettu rotta. En tunnistaisi jos en tietäisi omakseni...

3. Kuivattu pentu. Muistuttaa enemmän jotain muuta rotua kuin villakoiraa :)

4. Valmista tuli. Mikä muodonmuutos!

Köyristänpä selkää ihan piruuttani juuri kun otetaan kuva :)

Pakkaset hellittivät vihdoinkin :) Kävimme Lumin kanssa tänään oikein pitkällä kävelylenkillä ja koirapuistossa. Pentu oli lähellä nukahtaa kesken trimmauksen. Pakkaspäivinä ei paljon ulkona käyty. Onneksi koirakoulu on ollut kerran viikossa, että edes jossain ollaan voitu käydä. Nyt kurssi kuitenkin on ohi. Toivottavasti jatkokurssi alkaisi pian. Tätytyy tunnustaa, että olen ollut aika laiska tekemään pennun kanssa kotona mitään ihmeempiä. Tässä todiste, että jotain ollaan edes tehty: