Tänään lähdin ensimmäistä kertaa kotoa pois niin, että Lumi jäi ihan yksin. Kävin kävellen Hervannan Mustissa & Mirrissä ostamassa Lumille jotain herkullista järsittävää tuleviin yksinolohetkiin. Tuntui pahalta lähteä ja jättää pentu yksin. Laitoin pentuportin varmuudeksi rappusien eteen, ettei Lumi yrittäisi mennä niihin hädissään yksin. Typykälle jäi keittiö ja työhuone käyttöön, niissä huoneissa me yleensä ollaan muutenkin. Sinne se jäi kongin ja puruluun kanssa uikkamaan kun ovesta lähdin. Mitään numeroa en lähdöstäni tehnyt.
Eläinkaupassa meinasi jo emännältä tulla itku kun ajattelin kuinka Lumi varmaan huutaa parhaillaan yksin kotona. Onneksi kaupassa oli mukava myyjä ja sain hänestä hetkeksi juttuseuraa. Siinä vähän rauhotuin ja kävin vielä apteekissa ja ruokakaupassa. Paluumatkalla vakuutusyhtiön nainen soitti ja hoidettiin Lumille eläinlääkärikuluvakuutus. Nyt on sekin homma hoidettu, hyvä.
Koko reissuun meni tunti ja 10 minuuttia. Hiiviskelin kotinurkille kuulostellen sisältä tulevia ääniä, ja siellähän se Lumi huusi vieläkin. Sisään menin myös ilman mitään hyssyttelyjä. Pentuun kiinnitin huomiota vasta kun se oli oikeasti hiljentynyt eikä enää uikuttanut jokaisen liikkeeni perään. Siihen menikin sitten puolisen tuntia. Myös ne muutamat pissat, jotka pentu oli lirauttanut pitkin lattioita siivoilin hissuksiin vasta myöhemmin. Tämän shokkikoidon jälkeen Lumi on seurannut minua kuin hai laivaa. Huomenna jatketaan harjoituksia uusin voimin.
 |
| Väsynyt pikku neiti |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti