Istu

Eilen posti toi mukanaan uuden harjan, korvapuuteria sekä violetteja kumilenkkejä. Tykkään harjailla Lumin turkkia aina kun vaan mahdollista ja uuden harjan pitäisi olla karstaa hellävaraisempi turkille. Vielä toista pakettia odottelemme tulevaksi. Siinä tulee muutama lelu ja kuivanappuloita. Lumi on onnistunut hajottamaan pikku purukalustollaan kaikki pehmolelut hiirtä lukuunottamatta. Sen jälkeen pentu alkaa kaivaa lelun sisältä vanua ja syödä sitä. Ollaan laitettu sellaiset lelut kokonaan pois, joten tilalle on tulossa uusia. 

Oman luun kimpussa.

Yksinoloharjoitukset jatkuvat. Edelleen Lumi on vain pieniä pätkiä kerrallaan yksin. Ollaan saatu tosi hyvin sumplittua töitä niin, että pennun yksinoloajat ei veny moniin tunteihin. Joskus sekin on varmasti edessä, että pennun pitää olla pidempään (5-7h) yksin, mutta ei vielä. Kotona on nyt ollut hiljaista kun olemme tulleet takaisin. Pentu saattaa hiuksenhienosti vikistä työhuoneessa kun otamme takkeja pois. Kun se on ihan hiljaa (yleensä on heti) avaamme työhuoneen oven. Sitten alkaa pitkät tervehtimisriitit: hypitään ihmisiä päin, vingutaan ja seurataan kuin hai laivaa. Menen yleensä heti Lumin kanssa pihalle, mutta joskus se on niin kiihdyksissä paluustammme, että hyppii vaan jalkaa vasten eikä suostu tekemään mitään muuta edes ulkona. Uskon kuitenkin, että pennun kasvaessa tämäkin haaste on päihitettävissä. En ole nyt kuvannut Lumia sen ollessa yksin, mutta taidan taas joku päivä kuvata ja katsoa mitä se oikein puuhailee. 

Mitäs tämä pallo kätkee sisäänsä?

Lumi on oppinut istumaan käskystä :) En ole koskaan ennen kouluttanut koiraa ja nyt on hieno tarkkailla kuinka oppi pikku hiljaa muhii pennun aivoissa. Tuntuu niin hyvältä kun pentu viimein hoksaa mistä on kyse ja alkaa tehdä niin kuin olin tarkoittanut. Ajattelin aluksi,  että ehkä Lumi ei tajua istumista lainkaan... Aloitettiin harjoittelu Tuire Kaimion kirjan ohjeilla. Olin varannut makupaloja lähelle ja tarkkailin pennun touhuja. Aina kun se istahti jonnekin sanoin "istu" ja annoin herkun. Tätä tehtiin muutamana iltana ja ajattelin, että ei se mitään tästä touhusta taida tajuta. Aamuruokaa annettaessa ollaan myös odotettu, että pentu ensin istuu, mutta en ollut varma tekikö se niin vahingossa. No, yhtenä päivänä sitten pyysin Lumia istumaan ja sehän istui! Kokeilin monta kertaa peräkkäin ja niinpä vain pentu istui :) Nyt sitten harjoitellaan istumista eri tilanteissa ja eri paikoissa. Onhan se aivan mieletön tunne kun näkee, että pentu oikeasti oppii jotain :) 

Myös etsimisleikki sujuu kivasti. Annan lumin haistaa makupalaa ja sanon "etsi". Lumi lähtee nuuskimaan ja etsimään nameja. Minun pitää vielä istua lattialla odottamassa pennun etsiessä nameja, muuten se ei jää etsimään vaan lähtee minun perääni. Pikku hiljaa edetään... Seuraavaksi aletaan harjoitella maahan menemistä. Ja "tänne" kutsua pitää hioa aika paljon vielä. Minua Lumi yleensä tottelee, mutta puolison luo se ei aina tule vaikka käsky on käynyt... 

Jaa, pitäisikö minun totella teitä?